Taas yks viikko vierahtany ohi. Laskeskeltiin just et 4vk ja 2pv enaa jaljella taalla lammossa. Ollaa nyt Kaisan kans samalla osastolla ekaa kertaa koko Espanjareissun aikana ja on kyl ollu hauskaa. Siirryin leikkausosastolta takasin vuodeosastolle, koska aattelin et kivempi paasta tekee enemman kasillaan niin taidot kehittyy ja pysyy ylla. Ollaan joka paiva alotettu tyot ottamalla kaikilta 25-37 potilaalta verenpaineet ja sen jalkeen tarkistettu kaikkien kanyylit et toimiiks ne ja tarviiks sidoksia vaihdella.
Hoitajat antaa meille tosipaljon vastuuta mika on ihanaa. Ne saattaa vaan sanoo et voitteks kayda ottaa verikokeet tai viittitteks laittaa tolle potilaalle kanyylin tai voiteks kayda ottaa EKG ja kysella rutiinikysymykset leikkaukseen tulevalta potilaalta (allergiat, ravinnottomuus, metalliesineet, laakitykset jne).
No myo ollaan tehty tyota kaskettya ja hoidettu Suomalaisten ja englantii puhuvien potilaiden juttui mm kyselemalla hoitajilta potilaita askarruttavista kysymyksista jne. Mua ei yhtaan haittaa et vastuuta on nii paljon ja et joku ei oo kokoajan hengittaa sun niskaan kun teet jotakin. Paastaan myos kaksin valmistelee paivalaakkeet ja sit vaan tarkistutetaan ne hoitajilla ennenko viedaan potilaille. Hoitajat on antanu hyvaa palautetta ja yks paiva sanokin et helpotetaan niiden paivii hurjasti, nii tokihan siin itekki tykkaa sit teha. Eipahan nyt yhtaan arista tunkee neulaa kehenkaan potilaaseen :D
Potilaissa on nyt ollu huomattavan paljon enemman englantia puhuvia, joten sekin on ollu ihan positiivista kun on paassy kunnol puhelee englantia ja ne on aina niin kiinnostuneita kuulemaan mista ollaan ja kui kauan ollaan taal oltu ja tullaan viel olemaan yms.
Toista kun paastaan niin kappaillaan aina junalle ja silla huristellaan kotii. Kotona akkia jotakin valipalaa suuhun ja sit salille. Ollaan tallaviikkookin vietetty yli 8h salilla. Voi sanoa et pieni salikarpanen iskeny. Alkuun 10 min cardio, sit kunkin paivan omat lihaskunnot ja viel loppuu 40min cardioo. Jos ei kohta jotain muutosta ala tulee niin itken.. :D
30pv jaljella siis reissua, ja nyt alkaa enempi attelee Suomeen paluuta kun se lahestyy nii nopeeta. Taalla on kaikki sujunu jotenkin nii luontevasti, tai tuntuu niin kodilta et Suomeen paluu tuntuu vahan holmoltakin. Tai et osaakohan sita enaa siella olla ja kui taas tottuu pulittaa ruokakaupassa maltaita kun haluu ostaa lihaa , hedelmia ja kasviksia joita taalla saa ihan pilkkahintaan. Ja miten sita osaa pukeutua saahan sopivasti, kun taalla muuttuu keli paivan aikana +10 astetta aamusta.
Iska lupas tulla hakemaan meita lentokentalta (pakettiautolla,, mikskohan.. :D), niin nyt ootan vaan sita et nakee iskan ja paasee kunnolla vaihtelee kuulumisia. Oon melko huonosti pitany yhteytta kotopuoleen tana aikana, mut aattelin et parempi nauttii nyt taysilla tasta kokemuksesta, koska se on silmanrapayksessa ohi. Isosisko kyseli pari pv sit mita ruokaa/herkkuja kaipaan suomesta, eika tarvinu pitkaan vastauksia mietti; ruisleipa, varikkaat turkinpippurit ja aitin makaroonilaatikko ja riisipuuro :D toki noistakin ruisleipaa ja suomalaisii karkkei saa taalta esim suomikaupoista, mutta on se eri asia silti !
Kaytiin eilen elokuvissa kattoo 007 Spectre ja se kyl yllatti meijat positiivisesti. Ei olla kumpikaan katottu koskaan kokonaista Bond leffaa, joten ei tiedetty mita odottaa. Mut aika hyvin kun ollaan menty nyt kahesti kattoo meille normaalista poikkeavia elokuvia ja molemmat ollu hyvia ! :) Harkkaa on enaa 3vk jaljella ja sit 1,5vk vaan lomailua, kylla kelpaa !
Nii ja viime postauksessa jannitin kevaan harkkapaikan varauksia, niin sain kun sainkin kaikki paikat varattua, joten nyt kevaalla vuorossa siis Vaestovastuu (kotihoito ja terkkarin vastaanotto) ja mielenterveys harkka. Nama kaikki paikat siis Lappeenrannasta :)
Kuulumisiin :)
Eppu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti